Kuutosluokalla ompelin vauvalle kettupehmoeläimen Raili Myntin kirjasta Pehmeitä leluja. Nyt vauva on täyttämässä 20v... Kettukin on siis sen ikäinen ja samoin ne vanhat kaavat, jotka löytyivät arkistoista.

Vanhus on jo silmäpuoli ja häntäkin on kokenut ruumiistairtautumisen, mutta kettu se on silti. Ja ensimmäinen mieleenpainunut onnistumiskokemus ompelemisesta.

Vanhat kaavat kohtasivat käyttämättä jääneen beigen fleecetakkini ja riepaleen naamiaisasuista jäänyttä valkoista fleeceä. Helmet silminä ja kuononpää hirvennahkaa.

Esikoinen ihastui ikihyviksi, nimesi uusimman sängyntäyttäjänsä Smirreksi ja ryhtyi katsomaan Peukaloisen retkiä.

Nyt niistämään ja köhimään, että jaksaa lähteä kauppaamaan makkaraa, kuumaa mehua ja laskiaispullia Nuorisoseuran laskiaiskekkereihin.