Maha sen kuin kasvaa. Toiveissa tosin on, että jo muutaman (1-3) viikon sisällä tilanne kääntyy pienenemissuuntaan. Mutta kun siihenkin asti on oltava pukeissa ja ne 3 H&M-toppia, jotka ovat tähän asti olleet tarpeeksi pitkiä peittämään koko kummun ovat a) jotenkin kutistuneet pituussuunnassa b) pyykissä. Tänä aamuna piti lähteä kauppaan, mutta paitaa puuttui. Kaivelin esiin armaan kaavoiksi muutetun toppini jäänteet ja lisäsin kymmenen senttiä pituutta. Kainalosta kutistin sentin pari, ettei rintsikat niin herkästi pilkottaisi hiha-aukosta. Toppi onnistui hyvin, vaikka pikkumies tympääntyikin äidin ompeluun ja kiskoi kädestä viimeisten parin sauman ajan. Kuvassa rantautunut valas, jonka taustalta näkyy tuttu työmaa, halkoläjä odottamassa liiteröintiä...

Kevennykseksi (noin painavan kuvattavan jälkeen) meidän karvakorvamme Puppe:

No on siinä karvaa muuallakin kuin korvissa. Ruokaakin on näköjään tuotu florapurkilla, joka on sitten huvituksena silputtu.

"Voisin minä täältä uloskin tulla..."

Päiväunikävelyllä löytyi tienposkesta tämmöinen. Koko noin puolet kananmunasta. Ehkäpä isä, joka koltiaisena taisi sen ajan tyyliin olla melkoinen munarosvo, tunnistaa kenen poikanen tästä kuoresta on murtautunut maailmaan.