Syrjähyppyni Bloggeriin jäi lyhyeksi. Siirryin sinne innokkaana kokeilemaan tekstin ja kuvien asettelemista, mutta juuri niiden takia palasin takaisinkin. Ei se vaan minulta onnistunut. Kuvat pomppivat mihin tahtoivat ja esikatselukin näytti jotain muuta, kuin lopputulos oli. Ei riittäneet hermot opetella kantapään kautta. Muutaman postauksen sinne ehdin tehdä, käykää vilkaisemassa.

Etsiskelin taannoin Ravelrystä käyttökohdetta muutamille Novita Malibu -kerilleni. Törmäsin Terhin tekemään Cloud Boleroon ja semmoisen päädyin haluamaan. Bolerot eivät ehkä ole kropalleni se kaikkein imartelevin vaatelaji, mutta tarvitsen jotain juhlamekon kanssa pidettäväksi, ettei rintsikat ja kainalomakkarat niin näkyisi.

Terhin blogista luin, että vitosen puikoilla oltiin liikkeellä. Minä pöljänä perästä, vaikka blogin ahkerana seuraajana tiesinkin, että Terhin käsiala on löysää ja hän harvoin noin paksuihin puikkoihin tarttuukaan. Neuloin innoissani, jälki näytti hyvältä ja mallikerta kiinnostavalta. Kunnes oltiin oletetussa kainalonkohdassa. Juu, minun neuleeni oli lähinnä kokoa kaulus siinä vaiheessa. Kirosin hölmöyttäni ja purin koko homman. Seiskan puikot käpäliin ja uusi yritys. Koko oli jo paljon parempi, M vaikutti sopivalta.

Silmukkamerkki putosi ja nostin sen takaisin. Pari kerrosta myöhemmin huomasin, että jotenkin se merkki oli päätynyt väärään kohtaan ja kuvio meni pehvalleen. Pudotin muutaman silmukan siitä välistä ja aloin korjaamaan. Eipä ollut helppoa se, purkaa ja palauttaa keskellä pitsineuletta. Onneksi lanka oli sentään jäsyä, eikä mitään mohairia, joten otsaryppyjä syventäneen session jälkeen silmukat ja kuviot olivat kohdillaan. Tuli aika päättää hihojen silmukat. Nirkkolopetus oli minulle uusi ja mietitytti tovin, mutta onnistui lopulta helposti. Ja sitten jatkamaan kainaloiden alta. Mutta hetkinen, silmukkamäärät eivät täsmää... Olin seonnut päätettävien silmukoiden määrässä. Mutta missä kohtaa? Taas pähkättiin ja laskettiin. Laskettiin väärin. 104+24 oli minulle siinä vaiheessa 130. Ja taas neulottiin, päätettiin nirkoilla ja ällistyttiin, kun ei se vieläkään täsmää. No juu, ei, kun pari silmukkaa puuttuu. Eli taas purkamaan. Verenpaine nousi, mutta sisu myös. Ja valmistuihan se. Kele.

Tein tästä vähän pidemmän, niin että sain täydet 2 kerää lankaa käytettyä. Eli 200g Novita Malibua ja puikot 7.

Mutta oli tämä silti kiva neulottava. Melkein jo harkitsen toista, mutta Jatan tapaan takkimaisenpana.