Mikä se on, itänaapurin arkkitehtuuria kuvastava sipulikupoli, patinoitunutta kuparia? Jättiläisherne?

Kyllä se vaan Mario-myssy on. Uhmaa minun matemaattisia käsityksiäni. Neuloin vitosen puikoilla ja myssy on , hmm, tiivis. Seisoo omilla jaloillaan, kuvattu ihan ilman täytteitä. Ja silti se on liian iso. Ja näyttää hölmölle. Kaikkien muiden myssyt on hyvänmallisia ja mukavannäköisiä. Pöh. Susi tuli.

Ompelin sitten ulkoilumyssyn, kehittelin kaavan ja vuoritin ohuen fleecen trikoolla.

Tuli ihan käyttöpipo. Vähän ehkä voisi madaltaa. Vaan eipä tarvinnut, puhelin soi ja vastasin, virallinen puhelu. Herra S, 2v, löysi sakset ja silppusi pipon. Susi sitten sekin. Ja päätä palelee taas.

Toisilla on pipoasiat paremmalla mallilla, lakki (kiitokset tädille) Tinttu.com. Eihän tästä autotallityömaalla isiä ihailevasta pikkuenkelistä voi uskoa mitään ilkeyksiä...