Käytiin eilen taas katsomassa tulevaa sesseämme. Rotuna Rekikylän makkarannoutaja :) Olivat edellisellä visiitillä kahden viikon ikäisiä, nyt viisi viikkoa. Pulskia mukuloita :) Ja karvaakin oli paksulti, melkoisia palleroita. Meidän suosikkimme istui jämerästi kopin edessä murahdellen ja haukahdellen, yritti pitää isännän tavoin kuria liehakoiville sisaruksilleen. Poika varasi heti kaikki kolme jäljellä olevaa ja vielä kaikki neljä toisen emon pentua... "Otetaan pussillinen koiria!" Mulle kyllä passaa :) Yllätyksekseni poislähtiessä kun varmistimme vielä varaavamme isomman urospennun ilmoitti siippa, että voidaan me ottaa se musta tyttökin, jos sille ei muuta kotia löydy... Jos tämänhetkinen ruumiinrakenteeni olisi vähänkään notkeampi, olisin hypähdellyt innosta :D Saa nyt nähdä miten käy.

Meidän tomera poikamme :)

Käsityörintamalla on ollut hiljaisempaa, halkojen tekeminen on vienyt aikaa ja energiaa. Haarukkapitsi on edennyt reunakaitalevaiheeseen. Sitten vielä pingotus ja hapsut. Taidan käyttää pingotusalustana Finnfoam-levyä, lienee styroxia napakampi, eikä murene niin herkästi (ja sitä sattuu vielä olemaan yksi joutilas palanen :). Ompelemaankin pitäisi alkaa, toppi on edelleen kasaamatta ja kaverille luvattu bilepaitakin tekemättä. Poika tarvitsisi uudet housut, imetyspaitaa olen suunnitellut ja kohta on siipan synttäritkin... Huoh. Mistähän löytäisi peltipaidan kaavat? Sellaisen ukko haluaisi.