...vai millä nimellä näitä kutsutaan? Tuoreimmasta Modasta piirteli täällä hiihtolomaillut pikkumiehen kummitus itselleen topin kaavat ja surautti myös ommella sellaisen. Itse olin heti lehden tultua iskenyt silmäni samaan vaatteeseen ja kun kerran kaavatkin olivat valmiina niin toimeksi. Varoituksen sananen heille, jotka suunnittelevat saman mallin toteuttamista, kaavoitus on toooosi väljä. Minä, joka normaalisti tekisin koon 42 tai 44 käytin surutta kummituksen 38 kokoisia kaavoja eikä toppi vieläkään ole tiukka vaan sopivan väljä mammamahoineen kaikkineen. Malli on kyllä kiva ja helppo, lisäksi oli mukavaa vaihtelua tehdä välillä jotain muutakin kuin perusperustrikoopaitoja.

Kankaana on joku yltiöjoustava sekoite, jota hamstrasin joskus Eurokankaan alesta kassillisen eri väreissä, kassillinen maksoi muistaakseni kympin... Kotona sitten älysin, että kangas oli niiiiiin joustavaa, ettei sitä voinut ommella mitenkään. Vajaa vuosi sitten sain uudemman saumurin ja siitä löytyy differentiaalisyöttö. Sillä tämän sai ommeltua ihan ihmisiksi, mutta täysille se piti säätää. Jännitin vähän millaiseksi helma venähtää kaksoisneulailussa, mutta yllättävä hyvin sen sujui. Helmaa pidensin reippaasti ja vähän tuota yläosan vuoriakin (kuultaa kuvassa läpi), ettei vuorin reuna jäisi rinnan kohdalle. Jos ja kun teen tällä mallilla vielä toisenkin, pienennän kädentieaukkoa vähäsen. Mutta hyvä tästäkin tuli, oli jo eilen käytössä kyläkokouksessa neuletakin kaverina :)