Kas kun kroppani ylä-ja alaosa ovat eriparia. Yläkropasta saadaan mittoja, jotka oikeuttavat vaatekokoon 46. Lantiolta olisin kokoa 36. (Olisinpa edes pitkä, niin olisi välipätkää erojen häivyttämiseen Nauru) Tarvitseeko sitä sitten enää kummemmin selittää, kaupan vaatteet ei yllättäen istu... Eikä valmiskaavoistakaan ole apua ongelmaan. Pitäisi siis osata muokata niitä kaavoja. Mutta kun en osaa. Vielä. Olen nyt päättänyt sinnikkäästi testailla kaavoja, ommella ale- ja kirppis-kankaista koeversioita ja tilasinpa sen sovitusnukenkin (joka EI VIELÄKÄÄN ole tullut) tässä missiossa auttamaan. Jonkilainen peruskaavasatsi pitäisi näillä konsteilla saada aikaan. Liekö otsikon mukaisesti mahdoton tehtävä.

Olen aina mieluummin ommellut ja neulonut muille, kun itselle ei ole onnistunut. Nyt lupaan käynnistää itsekkään kauden ja vihdoin opetella ompelemaan itselle sopivia vaatteita. Äiti oli löytänyt minulle Joka tyypin kaavakirjan henkiseksi tueksi pyrkimyksissäni ja sitten odotellaan vielä sitä sovitusnukkea (toivottavasti odotukseni nuken hyötyjen suhteen eivät ole jo liiankin korkealla).

Posti toi tänään kirjeen:

Uutta katkenneen tilalle.

Tekeillä on isompaa neuleprojektia ja koruja. Kuvia, kunhan joskus valmistuvat.

Ja loppuun synttärionnittelut ystävälle, jonka olen tuntenut jo 30 vuotta -moniko tämänikäinen voi sanoa samaa jostakusta! Kieli ulkona